Hesarissa tänään: "Asukkaiden osallistumista pitää hyödyntää paremmin"

17.11.2014 Ossi Salin
Huomiota kannattaa kiinnittää tänään 17.11.2014 Helsingin Sanomissa olleeseen Vieraskynä -kirjoitukseen:  
Asukkaiden osallistumista pitää hyödyntää paremmin

Kirjoituksen pääsisältö liittyy asukkaiden osallistumisen määrän lisäämisen sijasta osallistumisen laadun lisäämiseen. Kyse on ilmeisesti siitä, että vaikuttamismahdollisuuksia käytetään, jos käytetään, jo tehtyjen ratkaisujen korjailuun. Osittain tämä selittyy kirjoittajien mukaan siksi, että asukkaat kutsutaan mukaan vasta sitten, kun tärkeimmät ratkaisut on tehty. Tässä prosessissa jää myös hyödyllisiä osaamisresursseja hyödyntämättä. Toisaalta uskon että hallinnossa on aitoa halua laajentaa kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia ja ns. osallisuutta. Kysymyksessä voi olla enemmänkin oikeanlaisten toimintatapojen ja välineiden puute, mikä voi näyttäytyä vinoutuneesti jopa asukkaiden passiivisuutena.

Kirjoittajien ajatus siitä, että kaikki osallistuminen ei ole hyvästä, on uskalias väite. Tarkoittavatko kirjoittajat näennäistä osallistumista, missä vaikuttamismahdollisuudet eivät oikeasti toteudu ja lopputuloksena olisi vain lisää turhautumista? On totta, ettei kaikkialla tarvitse varmaankaan osallistua kansalaisvaikuttamiseen, varsinkin jos asiat ympärillä näyttävät kehittyvän suotuisasti. Kirjoittajien mukaan osallistuminen (ja osallistaminen oma huomautus) tulisi enemmänkin keskittää sinne, missä sillä on todellinen tarve. Ja juuri tämän osallisuuden vahvistamiseen tulisi satsata enemmän. Valikoivasti ja tilanteeseen sopivilla menettelytavoilla. VVV -hankkeessa tehdään kokeiluja: on asukaspajaa, yhteisöpajaa, suoria yhteydenottoja kansalaisiin, aktiiveihin, yhdistyksiin, julkisen sektorin edustajiin. Tarkoituksena luoda uutta osallistumisvälinettä ja vuoropuhelun menettelytapoja. Vain kokeilemisen kauttaa voi tietää, mikä oikeasti toimii ja mikä ei.

Terveiset Joensuusta!

24.10.2014 Virpi Lund ja Soile Juujärvi
Olimme OSALLISUUS KAUPUNGISSA –työryhmässä esittelemässä Välittävät Valittavat Verkostot –hankkeen viime kevään 2014 Asukaspajojen toimintamallia ja osallisuutta asuinalueen kehittämisessä. Kerroimme asukaspajojen järjestämisestä ja osallistavista työmenetelmistä. Puhuimme asukkaan monenlaisen osallisuuden ilmenemisestä ja määrittelimme käsitettä yhdessä työryhmän osallistujien kanssa. Ajatuksemme tämän hetken kokemusten mukaan on se, että osallisuus voi kehittyä valtaistumiseen, joka taas voi johtaa toimijuuteen omassa ja yhteisissä asioissa. Toimijuuteen liittyy vahvasti kyky suunnitella, toteuttaa ja vaikuttaa yhteisissä asioissa yhdessä muiden kanssa. Asukkaiden osallisuus ja asukaspajat herättivät myönteistä keskustelua ja ihastelua! 

Työryhmässä oli myös muita asukasosallisuus – esityksiä. Tampereen Tesomalla Osallistuvassa budjetoinnissa asukkaita otetaan mukaan yhteisten verovarojen käytön suunnitteluun. Julkisten varojen käytöstä voidaan keskustella esim. asukastilaisuuksissa ja vaikkapa äänestää. Tesoman alueen OmaVerkko – tutkimushankkeen esityksessä pohdittiin nuorten toimijuutta silloin, kun he haluavat luoda muutosta ympäröivään yhteiskuntaan. Helsingin Myllypurossa asukastalo Mylläri sijaitsee uudella ostarilla ja siellä pohditaan ja tutkitaan lähiöostareiden mahdollisuuksia asukkaiden osallistamisessa.

Kaikenlaista asukkaita osallistavaa on tapahtumassa monessa paikassa! 

Tapahtuma järjestettiin Sosiaalipolitiikan päivillä 23 - 24.10.2014.

4. Asukaspaja 12.5.2014 - Espoon keskus ja Suvela tarvitsevat uuden imagon!

13.5.2014 Virpi Lund
Neljännessä asukaspajassa oli tunnelma katossa. Joukkoa saapui paikalle 21;  puolet miehiä ja puolet naisia, ikääntyneitä, nuoria, ulkomailta Suomeen muuttaneita, kaikenlaisia ihmisiä. Olimme järjestäneet lastenhoidon Satusoppiin; jossa lapsia oli kaksi.  Paikalle oli saatu omaishoitajien sekä  senioreiden edustus, eräs pajalainen oli ohi kulkiessaan houkutellut mukaansa kaksi nuorta osallistujaa, jotka olivat keräämässä roskia ympäristöstään. Mukaan oli tullut myös muutama poliittinen vaikuttaja sekä kansalaisaktiiveja. Rekrytoinnissa oli nyt tehty työtä. Kaikkien mahdollisten yhdistysten edustajat oli kutsuttu mukaan ja muutamalle vaikuttajalle oli laitettu tietoa asiasta. Edellisellä viikolla soiteltiin henkilökohtaisesti 18 asukkaalle ja lähetettiin kutsu ja yhteenveto  edellisistä pajoista sähköpostiin. Maanantaina lähetettiin vielä 25 tekstarimuistutusta. Puhelinkeskusteluissa ilmeni poikkeuksetta, että asia on tärkeä ja henkilö yrittää tulla mukaan. Mutta miksi ei aina tulla?

Alkujännitystä oli kahvitarjoilun ja kuvaajan viipymisessä, lastenhoitopajan pyörittämisessä sekä tietokoneen takkuillessa, mutta alkuun päästiin. Ja rauhassahan me halusimme aloittaa. Ihmisiä virtasi sisään vielä alkupuheen aikanakin….

Pajassa edettiin tuttuun tahtiin. Pajan vetäjä oli taas tehnyt paljon työtä tehden välillä yhteenvetoja, sitouttanut asukkaita, jutellut heidän kanssaan puhelimessa ja saanut heidät uskomaan asiaansa. Tulijat otettiin vastaan henkilökohtaisesti ja ohjattiin ”oikeaan” pöytään. Tilaan oli  laitettu hankkeen tavoitteet, asukaspajan tavoitteet sekä tuotoksia eri kerroilta. Alussa kerrattiin pajojen "historia", näin saatiin uudet tulijat mukaan. Omassa ryhmässäni käsiteltiin asumiseen liittyviä asioita. Emme ehtineet esittäytyäkään, kun jo ikääntynyt rouva alkoi kertoa kollektiiviasumisesta ja kuinka tärkeä asia se on. Kollektiiviasumista on kuulemma Arabianrannassa ja ikäraja on 50 vuotta. Asumismuodossa  korostuu erityisesti sosiaalisuus ja yhdessä tekeminen. Kahden sukupolven asunnot kiinnostivat paljon ja ryhmässä tutkittiin sellaisten pohjaratkaisuja. Yksi vastuuta ottanut ryhmäläinen oli valmistanut muille asiasta materiaalia mm. kyselylomakkeen, jossa kysyttiin kahden sukupolven asumisesta, suurperheiden asumisesta,  asumismuodoista ja kaupunkiviljelystä. Useat asukkaat eivät tienneet, mikä on osaomistusasunto. Siitä oltiin kiinnostuneita, joten kertasimme ja opiskelimme vuokra-asumisen, omistusasumisen sekä osa-omistusasumisen eroja. Vuokra-asumiseen haluttaisiin  satsata enemmän, esimerkiksi puutarha olisi kiva ihan talon vieressä samalla tontilla. Näinhän se toki olisi turvallista, kaikki saisivat nauttia ja pääsisivät helposti puutarhaan. Kattoviljely sai myös ihastelua. Kahden sukupolven asuminen tuntui pajalaisista erittäin hyvältä. Kaikilla ryhmässä oli yhteinen näkemys siitä, että uudenlaiset sosiaaliset asumismuodot olisivat tervetulleita. Huomioitavaa oli pajalaisten suhtautuminen tupakointiin.  Heidän mielestään tupakointisavu pitäisi todella saada pois parvekkeilta. Kun asuu korkealla joutuu hengittämään alakerran savuttajien savuja. Tupakkakulmia toivottiin jokaiseen taloon tai kortteliin. Tätä pidettiin jopa sosiaalisena ratkaisuna! Eräs asukas kertoi, että he olivat irtisanoneet huoltoyhtiön ja tekevät nyt kaikki pihatyöt itse ja homma hoituu. Naapuritaloyhtiökin on seurannut ratkaisua. Jäi tunne, että uudet asumismuodot olisivat tervetulleita!

Pajassa oli kova puheensorina ja pöytäkunnissa oli vaikea kuulla toisten puheenvuoroja. Yhdeksän hengen ryhmä vaatii vetäjäksi ihmisen, jolla on taito johtaa, puhua ja koostaa yhteen. Meidän ryhmässämme oli sellainen. Päätimme, että nimilistan mukaan 9.6. jonkinlainen porukka jalkautuu Espoon kaupungin virkamiesten luokse kertomaan asioista. Kun ryhmä on suuri, tulee olla yhteistä asiaa. Nyt ollaan jo lähellä toimintaa. Mutta mitä kansalaistaitoja tämä vaatii?

Pajan lopussa oli upeat esitykset ja paljon puheenvuoroja. Perustimme kesän ajaksi kolme intressiryhmää asukaspajalaisista; Asuntoryhmä, Ympäristöryhmä ja Yhteisten tilojen ryhmä. Lupasimme olla yhteydessä elokuun Espoo-päivän esityksiä varten. Hyvää Kesää!

3. Asukaspaja 28.4.2014 - Hankkeessa on töitä kaikille halukkaille!

30.4.2014 Virpi Lund
Kolmannessa asukaspajassa 28.4. oli yhdeksän osallistujaa.  Yksi mies ja kahdeksan naista. Aivan  nuoria ei ollut paikalla ja  ulkomailta Suomeen muuttaneet  puuttuivat tänään kokonaan. Kolme henkilöä on tainnut olla kaikissa kolmessa tähänastisessa pajassamme. Lisäksi oli kaksi sosionomiharjoittelijaa.  Tilaisuus alkoi jälleen  rennosti musiikilla ja asukkaat tulivat pajaan melko tasan klo 17.30. Aloituksen kanssa on hieman syytä odottaa. Kuulutuksia tehtiin kirjaston äänistudiossa kaksi. Lauantain maalaismarkkinoilta oli saatu pop-up ihmisiä mukaan. Siis ihmisiä, joita oli haastateltu siellä.

Olin asuntoryhmässä,  jossa oli kaksi vanhaa jäsentä ja yksi uusi jäsen. Tämä ryhmä on tapaamista vaille valmis, mutta juuri tällä kerralla asukkaat, joita asia varsinaisesti koski, puuttuivat. Otimme asiaksemme, että ensi kertaa 12.5.varten kutsutaan soittelemalla ihmisiä, jotka asuvat Kirstinharjun korttelin taloissa ja lähetämme heille yhteenvedon sähköpostissa sekä lisäinfoa. Jaoimme työt niin, että osa puuhaa päivämäärän ja ja osa paikan asuntoasioista tietävien ja päättäjien tapaamiselle. Tämä voi mennä syksyynkin, mutta niin pian kuin virkamiehille sopii. Kyseessä on kahden sukupolven asuntojen tai siis sukupolviasuntojen mahdollistaminen alueella. Mukaan pyydetään nyt myös vanhusneuvoston, Espoon kansallisten eläkeläisten ja omaishoitajien ryhmien edustajia. Lisäksi puhuimme paljon hauskasta tynnyriviljelystä, joka saanee tulevaisuudessa kannatusta. Millaista voisi olla tulevaisuuden asuminen Suvelassa?

Muista ryhmistä kuului myös puhetta ja paikkoja vaihdeltiin. Yhdessä ryhmässä jo askarreltiin visuaalista lopputulostakin.  Jäi tunne, että kerta meni rauhallisesti; ehkä nyt ovat jääneet elämään ne asiat, joiden takana oikeasti  ollaan. Voi myös olla, että konkreettiset asiat alkavat elää voimakkaammin ja niitä on helpompi viedä eteenpäin. Yhteisöllisyys-teema taisi jäädä käsittelemättä, koska pöytään ei ollut halukkaita. Vai onko niin, että yhdeksästä hengestä tulee vain kolme hyvänkokoista ryhmää. Jos ryhmä jää pieneksi, siinä eivät virikkeet lentele tehokkaasti. Yleisesti monikulttuurisuus tunnustetaan aidosti ja nostetaan jopa vetonaulaksi. Huomasin, että sen korostaminen asuntoasioissa ei välttämättä saa ymmärrystä ja se on hyvä myös huomata. Onkohan siinä jotain erityistä? Olemme kaikkien asialla loppujen lopuksi. Pajassa oli mielenkiintoinen tilanne, kun espoolainen virkamies vastasi taidokkaasti pajassa asukkaalle. Kansalaistaidot sekä yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuudet ja kanavat tulee osata päästäkseen  vaikuttamaan asioiden ytimiin. Uskon, että asukaspajojen rauhallisuus ja syventymisen mahdollisuus vaikuttavat  asukkaiden  äänten kuuluville saamisessa ja kynnyksen madaltamisessa, mutta prosessit saattavat olla pitkiä ja yleinen vastuunottaminen asian eteenpäinviemisestä ei ole luontevaa ihmisille. Miksi näin on? 

Asiat koetaan tärkeiksi, mutta niihin ei jakseta/kiinnostuta vaikuttamaan? Minkä kokoisia asioita kansalaiset pystyvät viemään eteenpäin?  Millä sykkeellä kansalaisvaikuttaminen oikeastaan tapahtuu? Vastauksia ei synny heti. Asukaspajojen sisältöä ei ole kritisoitu. Näyttää siltä, että osallistujalla on hyvä olla vuorovaikutustaitoja ja tietoa asioista jo ennen kuin tulee pajaan. Pitää myös olla valmis jakamaan ideansa, kuuntelemaan ja ottamaan huomioon toisia, kehittämään ideaa eteenpäin, olemaan innostunut ja sopeutumaan oman ehdotuksensa kanssa.  Mieltään ei myöskään saa kovin herkästi pahoittaa. Tällaista on asukasajassa!

Olimme lopussa hieman kiireisiä, mutta selvittiin. Tarvitsemmeko säilytystilaa Entressessä? Siirryimme Enterssen toiseen kerrokseen keskustelemaan opiskelijoiden mahdollisesta viimeisestä työharjoittelusta hankkeessamme. Työtä on tarjolla! 

1. Uusien ”tilapajojen suunnittelu”  eli pyyntö Espoon kaupungilta hankkeelle Kirstin koulun kuntalaiskäytön tarveselvityksestä. Täytyisi selvittää tilojen kuntalaiskäyttö-käsite, kutsujen tekeminen, pajojen sisällön suunnitteleminen ja muut järjestelyt. 

2. Espoon keskuksen tapahtumissa oleminen ja asukkaiden osallistaminen pop-up -kyselyillä, asukaspinnan kartoittaminen. 

3. Espoo-päivän suunnittelu ja läsnäolo 30.8. (kaikki hankkeen henkilöt)

4. Hankkeen työkokoukset

Lisäksi kuka tahansa vosi tulla kirjoittamaan, tuottamaan sähköistä aineistoa esim. valokuvakävely asukkaiden kanssa, videoklippien tekeminen jostain aiheesta asukkaiden kanssa (esimerkiksi Espoon keskuksen Kesä), historian tallentamista (esimerkiksi Lindholmin saha jne.), aiheita tulee ja menee…..

2. asukaspaja 14.4.2014 - Asukkaiden rekrytoinnin haasteita

16.4.2014 Soile Juujärvi
Toinen asukaspaja toteutettiin Entressen Sinisessä huoneessa huhtikuisena iltapäivänä. Osallistujia tippui sisään pikku hiljaa ja lopulta heitä oli koossa seitsemän. Osallistujien pienestä lukumäärästä huolimatta työskentely työpajassa oli intensiivistä ja tavoitteiden suuntaista ja tunnelma oli hyvä.

Jäimme pohtimaan vähäistä osallistujamäärää. Olimme ottaneet iltapäiväajan mukaan, jotta erityisesti eläkeläisten ja kotiäitien osallistuminen mahdollistuisi. Mutta niin eläkeläiset kuin kotiäidit lapsineen olivat jääneet iltapäivänokosille. Monet olivat ”luvanneet” tulla, mutta jättivät tulematta.  Sääkään ei ollut otollinen. Mainontamme on myös ollut liian huomaamatonta. Kuten eräs osallistuja huomautti: Miksi ei ole isoja plakaatteja kirjaston eteisessä? Esitteet ovat liian pientä printtiä. Mainosta tulee toistaa, toistaa ja TOISTAA ennen kuin se ylittää havaintokynnyksen ja herättää kiinnostuksen. 

Taitaa kuitenkin olla niin että asukkaalla täytyy alla vahva henkilökohtainen kiinnostus että jaksaa lähteä liikkeelle parin tunnin tapahtuman vuoksi. Voi myös olla, että asukkaat eivät usko vaikuttamisen mahdollisuuksiin ja kokevat pajojen tyyppisen toiminnan turhana. Pitäisikö olla kaupunginjohtaja tai muu isokenkäinen täkynä? Oli kuitenkin ilahduttavaa, että kolme osallistujaa oli ollut paikalla jo ensimmäisessä pajassa. Osa oli järjestänyt työaikojaan jotta pääsisi mukaan!

 

Yhteenvetona pohdimme seuraavia tapoja lisätä osallistumista:

•         mainonnan tehostaminen seuraavasta pajasta tehdään viisi ISOA julistetta ja viedään näkyviin luvallisiin paikkoihin 
•          kutsutaan maahanmuuttaja-aktiiveja henkilökohtaisesti
•      lähetetään tekstiviestejä suurelle joukolle
•      järjestetään pop up -asukaspajoja asukkaiden luonnollisiin kokoontumispaikkoihin

1. Asukaspaja 19.3.2014 - Jännittää tuleeko kukaan?

 21.3.2014 Virpi Lund
Tänään 19.3. oli ensimmäinen asukaspaja Entressen kirjaston sinisessä huoneessa klo 17.30-20.00. Osallistujia oli kiitettävät kymmenen; naisia neljä, miehiä kuusi, iältään osallistujat olivat 3-vuotiaasta vaariin ja  kolme ulkomailta Suomeen muuttanutta. Tilaisuus onnistui hyvin. Alussa esiteltiin Välittävät Valittavat Verkostot -hanke ja kerrottiin tutkimukseen tarkoitetusta aineiston hankinnasta, kerrottiin Open Space -menetelmästä ja aloitettiin kokoukset kolmessa nurkkauksessa, joihin oli aseteltu tuolit puolikaareen. Open space -menetelmän avulla järjestettiin kaksi puolen tunnin kokouskierrosta, joista saatiin seuraavia aiheita: koirapuisto, Suvelan asunnot, monitoimitilat, siisteys ja viihtyvyys, kulttuuripalvelut, tietohallintojärjestelmät ja vapaaehtoistyö. Asukkaiden työstämät fläpit annettiin heille kotiin puhtaaksikirjoitettaviksi tilaisuuden jälkeen. Nyt sitten vain odotellaan tuotoksia!

Palautekierroksella ilmeni, että tällainen toimintatapa (vapaa asukaspaja)  on hyvä juttu ja pohdittiin pajojen  tiedottamista ja  mainostamista jatkossa. Asukkaat tuntuivat ottavan asiakseen uusien osallistujien värväämisen seuraaviin pajoihin! Lopussa eräs osallistuja kiitti meitä kädestä pitäen tilaisuuden järjestämisestä ja onnistumisesta. Saimme hyviä neuvoja tiedottamisesta eläkeläispiireissä ja kauppojen ilmoitustauluilla.

Mitä opittiin järjestelyistä: Tarjoilut tilataan valmiina, tiskirättejä täytyy hankkia, meillä on paljon tavaraa; kantoapua tarvitaan, taustamusiikki toimi hyvin, videokameroita on syytä olla aina kaksi, nauhurit toimivat erinomaisesti, fläppien tarrakiinnitys ei pidä, tarvitaan maalarinteippiä, kirjaston ulkopuolelle ja sinisen huoneen oveen laitetaan fläpeillä ilmoitus meneillään olevasta tilaisuudesta, laput tilaisuuden kuvaamisesta aina seinille, tilaisuus kuulutetaan pari kertaa, tabletti tarvitaan avusteiseen toimintaan, tarjoilua oli  sopiva määrä, tilaisuuteen kannattaa järjestäjien tulla riittävän aikaisin, koska mitä vain voi sattua, tilassa on hyvä videotykki ja heijastus, kuvaaja välttämätön, järjestäjiä tarvitaan moneen juttuun, joten meitä saa olla enemmänkin, tutkimuksellisuus tulee aina kertoa…

Seuraava paja on 14.4 klo 13.00-15.30. Silloin on hyvää aikaa mennä paikalle ajoissa, eikä ole kiire poislähdön kanssa. Mainostamista tarvitaan; pitää varmaan tavoitella eläkeläisiä Kirkkojärven uimahallin kahviosta perjantaisin heidän uimavuoronsa päätyttyä klo 8.50, järjestöistä sekä kotonaolijoita. Laitetaanko taas tekstarit potentiaalisille osallistujille? Keitä he ovat?