Espoo - Urbaania kaupunkiympäristöä ja maaseutumaisemaa

30.10.2014 Kirsi Hann
Espoo on kaupunkina omalaatuinen, urbaanin kaupunkiympäristön sekä maaseudun ja erämaan liitto. Kaupungilla ei ole yhtä selkeää keskustaa. Espoolla on viisi aluekeskusta - Tapiola, Matinkylä, Leppävaara, Espoonlahti ja Espoon keskus. Espoon hallinnollinen keskus on syrjässä eikä sitä oikein mielletä Espoon keskustaksi. Siellä on historiallinen tuomiokirkko ja kaupungintalo, asutus on ensin keskittynyt rautatien varrelle. Espoon keskuksen alueeseen kuuluvat asemanseutu, Kirkkojärvi ja Suvela ja niiden ympärillä olevat pientaloalueet. Alueella ei ole yhtenäistä identiteettiä tai imagoa. Vuosia sitten saadusta huonosta maineesta on vaikea päästä eroon. Alueella asuu kymmeniä tuhansia tyytyväisiä ihmisiä. 

Lähes 30 vuotta sitten ostimme nuorena avioparina kaksion Kirstinmäestä, ja aioimme tietenkin muuttaa "oikeasti" asumaan jonnekin muualle. Kun toinen lapsi syntyi, muutimme kivaan rivitaloyhtiöön puolisen kilometriä Sunaan päin. Täällä on hyvät kulkuyhteydet, kaikki oleelliset palvelut ja luonto on lähellä. Keskuspuistossa on ihana kävellä ja sen läpi olen pyöräillyt työhön ja lasten kanssa soittotunneille. Asukaspuistossa vietin aikaa lähes päivittäin lasten ollessa pieniä ja myöhemmin kävin seurakunnan perhekerhossa. Lapsille löytyi harrastamista lähistöltä, kuvataidekoulu, kokkikerho, sirkuskoulu, perhesähly ja koripallotreenit. 

Suvelan ja Tuomarilan alueella on aina ollut pieniä omakotitaloja ja korkeita kerrostaloja vieri vieressä. Kun kävelin tuntikausia vauvanvaunuja työntäen, alue tuli tutuksi. Silloin täällä oli muutama autiolta vaikuttava talo, joissa kuitenkin asuttiin, mutta nyt viimeisetkin on purettu.

Espoon keskusta kehitetään aktiivisesti. Puretun virastotalon tilalle on tulossa kaksi asuinkorttelia ja Suvelan vuokrataloista osa aiotaan purkaa ja rakentaa tilalle uusia. Länsiväylä kirjoitti aiheesta 25.10. (s.4 - 5). http://www.lehtiluukku.fi/lehti/lansivayla/_read/25.10.2014/61746.html. Miten täydennysrakentaminen istuu vanhaan lähiöön? Miten siitä saataisiin viihtyisä ja avara, vaikka taloudelliset seikat varmaan vaativat 8-kerroksisia taloja? Useimmat haluaisivat asua pienkerrostaloissa tai rivitaloissa. Jos voisin asua omakotitalossa, haluaisin sellaisen, jolla on iso tontti ja piha. Siksi olen tyytyväinen rivitalossa.

 Nyt on hyvä aika tulla mukaan vaikuttamaan. Kaupungin virkamiehet haluavat ottaa asukkaiden mielipiteet ja kokemukset huomioon. Kannattaa osallistua Suvelan uuden asukaspuiston suunnitteluun 11.11. klo 16.30-17.30 ja Välittävät valittavat verkostot -hankkeen tilaisuuksiin. Lisätietoa www.laurea.fi/vvv.  

Terveiset Joensuusta!

24.10.2014 Virpi Lund ja Soile Juujärvi
Olimme OSALLISUUS KAUPUNGISSA –työryhmässä esittelemässä Välittävät Valittavat Verkostot –hankkeen viime kevään 2014 Asukaspajojen toimintamallia ja osallisuutta asuinalueen kehittämisessä. Kerroimme asukaspajojen järjestämisestä ja osallistavista työmenetelmistä. Puhuimme asukkaan monenlaisen osallisuuden ilmenemisestä ja määrittelimme käsitettä yhdessä työryhmän osallistujien kanssa. Ajatuksemme tämän hetken kokemusten mukaan on se, että osallisuus voi kehittyä valtaistumiseen, joka taas voi johtaa toimijuuteen omassa ja yhteisissä asioissa. Toimijuuteen liittyy vahvasti kyky suunnitella, toteuttaa ja vaikuttaa yhteisissä asioissa yhdessä muiden kanssa. Asukkaiden osallisuus ja asukaspajat herättivät myönteistä keskustelua ja ihastelua! 

Työryhmässä oli myös muita asukasosallisuus – esityksiä. Tampereen Tesomalla Osallistuvassa budjetoinnissa asukkaita otetaan mukaan yhteisten verovarojen käytön suunnitteluun. Julkisten varojen käytöstä voidaan keskustella esim. asukastilaisuuksissa ja vaikkapa äänestää. Tesoman alueen OmaVerkko – tutkimushankkeen esityksessä pohdittiin nuorten toimijuutta silloin, kun he haluavat luoda muutosta ympäröivään yhteiskuntaan. Helsingin Myllypurossa asukastalo Mylläri sijaitsee uudella ostarilla ja siellä pohditaan ja tutkitaan lähiöostareiden mahdollisuuksia asukkaiden osallistamisessa.

Kaikenlaista asukkaita osallistavaa on tapahtumassa monessa paikassa! 

Tapahtuma järjestettiin Sosiaalipolitiikan päivillä 23 - 24.10.2014.

Mitä lähidemokratialle kuuluu?

16.10.2014 Virpi Lund
Tiistaina 13.10 saatiin tietää joka toinen vuosi jaettavan demokratiapalkinnon voittajat (4 kpl). Tällä kertaa painotettiin sellaisia asioita, missä ihmiset saavat äänensä kuuluviin oman asuinalueensa ja omien asioidensa suhteen. Yksi voittajista oli Leppävirran Kyläneuvosto ja sen puheenjohtaja Arja Huovinen. Hän kertoi Pohjois-Savon Kyläneuvostosta, joka on toiminut jo vuodesta 2007 monen kylän yhteenliittymänä ja keskustelufoorumina. Tavoitteena on tehdä työtä kylien hyväksi vapaaehtoisesti. Asukkaat ovat ottaneet haltuunsa asian, joka ei ole oikein kuulunut kenellekään virallisesti. Nyt he voivat kääntyä asioissaan sivistystoimenjohtajan puoleen. Vuorovaikutus on kunnan ja asukkaiden välillä sujuvaa ja se lähentää toimijoita. Kylien välinen kyräily ja kateus on kadonnut, kun ollaan tultu tutuiksi. Tämä helpottaa yhteistyötä. ”Kylät ovat kuin yhtä perhettä”. Leppävirralla on opittu paitsi keskustelemaan asioista myös kuuntelemaan toista.

Mitä elementtejä kuuluu hyvään lähidemokratiaan? Se madaltaa vuorovaikutuskynnystä päättäjien ja asukkaiden välillä sekä tuottaa mielekästä tietoa alueesta ja asukkaiden toiveista ja tarpeista. Demokratian piiriin pitää saada ihmisiä demokratian reunalta; se vahvistaa demokratiaa. Täytyy pitää huoli siitä, että mahdollisimman moni ihminen pääsee demokratiaan mukaan. Edustuksellinen demokratia on kuulemma murroksessa ja ihmisillä on nyt suoria vaikuttamisen välineitä käytössään. Juuri kylätoiminta eli omaan yhteisöön vaikuttaminen on tällaista. Paine suoran vaikuttamisen puolesta on asiantuntijoiden mukaan nousussa.

Kaupunginosatoiminta on suoraa vaikuttamista. Yhteinen keskustelu voisi siis alkaa. AamuTv:n lähetyksessä kysytään, ovatko yhteisöt ja kunta etääntyneet toisistaan? Onko kunta vain palveluntuotantokoneisto? Pitäisikö palveluntuotanto tuoda takaisin yhteisön sisään? Niinpä. Miten lähidemokratia voisi toimia vaikkapa Espoon keskuksen alueella?

Lähidemokratian toteutuminen Suomessa  http://areena.yle.fi/tv/2416714

Entressen Happy Days 3.- 4.10.2014

9.10.2014 Kirsi Hann
Entressen kauppakeskuksessa oli paljon väkeä nauttimassa ohjelmallisesta viikonlopusta. Perjantaina ihmisiä oli vielä vähän. Kim Herold esiintyi ja OppiPopappi oli täynnä ohjelmaa. Teemoina olivat läsnäolo, pätkäpaasto, huovutus ja uuden kuntolaitteen esittely.

Lauantaina vietettiin lasten ja perheiden Happy Days –päivää. Perheitä oli paikalla paljon ja ohjelma oli tosi monipuolinen. Kirjastossa oli perhepäivä teemalla ”Tove Janssonin matkassa”. Siellä oli tarinaverstas, jumppa, pinssipaja, reseptipaja ja muumilauluja. Eksoottisena ja esteettisenä lisänä oli Bollywood –tansseja, joita saatiin sekä ihastella että opetella. Kauppakeskuksen toisessa kerroksessa oli ohjelmaa laidasta laitaan. Broholmin koirayhdistyksestä oli tullut monia kauniita ja rauhallisia koiria omistajineen. Lapsille oli järjestetty Mehubileet, joissa oli Tohtori Hajamieli, askartelua, ja kasvomaalausta. Jamkids-nonstop –soittopajassa sai soittaa kanteletta, kitaraa, rumpuja tai rytmisoittimia.

 Mikä on OppiPopappi? 

   

Entressessä avattiin 1.10. 2014 maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen pop up-tila, joka on toiminnassa jouluun asti. Hankkeen takana ovat oppilaitokset Omnia, Laurea ja Aalto-yliopisto sekä Espoon kaupungin yksiköitä ja Entressen kauppakeskus (Capman Oy). Toimintaa koordinoi InnoEspoo-hanke. Kauppareissun lomassa voi oppia kädentaitoja, keskustella filosofiaa, kuunnella luentoa erilaisista aiheista tai tutustua paikallisten uusyritysten tuotteisiin. Kuka vai voi ilmoittautua itse opettajaksi, tulla esittelemään päiväksi palvelujaan tai tulla kuuntelemaan muiden pitämiä tunnin mittaisia opetustuokioita maanantaista perjantaihin klo 11-19.

www.oppipopappi.blogspot.fi

Kuvat: Kirsi Hann