Tiistaina 13.10 saatiin tietää joka toinen vuosi jaettavan demokratiapalkinnon voittajat (4 kpl). Tällä kertaa painotettiin sellaisia asioita, missä ihmiset saavat äänensä kuuluviin oman asuinalueensa ja omien asioidensa suhteen. Yksi voittajista oli Leppävirran Kyläneuvosto ja sen puheenjohtaja Arja Huovinen. Hän kertoi Pohjois-Savon Kyläneuvostosta, joka on toiminut jo vuodesta 2007 monen kylän yhteenliittymänä ja keskustelufoorumina. Tavoitteena on tehdä työtä kylien hyväksi vapaaehtoisesti. Asukkaat ovat ottaneet haltuunsa asian, joka ei ole oikein kuulunut kenellekään virallisesti. Nyt he voivat kääntyä asioissaan sivistystoimenjohtajan puoleen. Vuorovaikutus on kunnan ja asukkaiden välillä sujuvaa ja se lähentää toimijoita. Kylien välinen kyräily ja kateus on kadonnut, kun ollaan tultu tutuiksi. Tämä helpottaa yhteistyötä. ”Kylät ovat kuin yhtä perhettä”. Leppävirralla on opittu paitsi keskustelemaan asioista myös kuuntelemaan toista.
Mitä elementtejä kuuluu hyvään lähidemokratiaan? Se madaltaa vuorovaikutuskynnystä päättäjien ja asukkaiden välillä sekä tuottaa mielekästä tietoa alueesta ja asukkaiden toiveista ja tarpeista. Demokratian piiriin pitää saada ihmisiä demokratian reunalta; se vahvistaa demokratiaa. Täytyy pitää huoli siitä, että mahdollisimman moni ihminen pääsee demokratiaan mukaan. Edustuksellinen demokratia on kuulemma murroksessa ja ihmisillä on nyt suoria vaikuttamisen välineitä käytössään. Juuri kylätoiminta eli omaan yhteisöön vaikuttaminen on tällaista. Paine suoran vaikuttamisen puolesta on asiantuntijoiden mukaan nousussa.
Kaupunginosatoiminta on suoraa vaikuttamista. Yhteinen keskustelu voisi siis alkaa. AamuTv:n lähetyksessä kysytään, ovatko yhteisöt ja kunta etääntyneet toisistaan? Onko kunta vain palveluntuotantokoneisto? Pitäisikö palveluntuotanto tuoda takaisin yhteisön sisään? Niinpä. Miten lähidemokratia voisi toimia vaikkapa Espoon keskuksen alueella?
Lähidemokratian toteutuminen Suomessa http://areena.yle.fi/tv/2416714
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti